Periuseq najoqqutallu
Immikkoortumi matumani saqqummersitami periutsit aallaavigineqartut kii¬salu najoqqutat atorneqartut saqqummiunneqarput.
Nunani allani niueqateqarnemi kisitsisitigut paasissutissanik katersineq Namminersorlutik Oqartussat Akitsuuseriffiannit Ålbogimiittumit isumagineqarpoq. Tamanna paasissutissani ataaniittuni takuneqarsinnaavoq:
Kalaallit Nunaannut tunisat:
1. Danmarkimit avammut tunisaat aaqqissuisoqarfianiit paasissutissanit Danmarkip Kalaallit Nunaannut tunisaat tunngavigineqartarput.
2. Namminersorlutik Oqartussat Akitsuuseriffiata, Danmarkip avammut tunisaat, nioqqutissat Danmarkikkoortut nunanut allanut paasissutissat tamakkiisuunngikkaangata katersortarpai (nunanit allaneersut Danmarkimut aqqusaarussat, Kalaallit Nunaannullu akiligassat)
Kalaallit Nunaata avammut tunisai:
1. Namminersorlutik Oqartussat Akitsuuseriffiata, Danmark avataatigut avammut tunineqartut, kiisalu kalaallit avammut tunisassiaat pingaarnerit umiarsuarmik Danmarkiliartut paasissutissartai tamaasa katersortarpai. Nioqqutissat pineqartut Akitsuuseriffiup akitsuuserinerup aalajangersagaani kapitalini 2, 3, 5, 15, 22, 23, 25, 26, 41, 43 aamma 51-imi pineqarput.
2. Avammut tunisanut paasissutissat, Danmarkimut tunisat, Danmarkimi tunisat aaqqissuisoqarfiata ilanngaatigisarpai, paasissutissat tamakku Namminersorlutik Oqartussat Akitsuuseriffiata katersorneq ajorpai.
Danmarks Statistikip Nunanut Allanut niueqateqarnermut kisitsisit naatsorsoqqissaakkat Naatsorsueqqissaartarfimmut nassiuttarpai, kisitsisit taakku atorlugit nunanut allanut niuernermut kisitsisitigut paasissutissat suliarineqartarput. Nunanut allanut niueqateqarneq suliarineqartarpoq Danmark statistikip suleriaasia tunngavigalugu.
Nalunaarsueriaatsinut allanullu tunngasunut paasissutissat allat Danmark Statistikip saqqummersitaani uani atuarneqarsinnaapput Udenrigshandel og Betalingsbalance – Kilder og metoder 2018.
2019-imi januaarimi avammut tunisat nalingisa immikkut naatsorsorneqarneri
2019-imi februaarip aallartinnerani avammut tunisinermut nalimik nalunaarsuinermi periuseq nutaaq atorneqalerpoq. Taamaattumik januaarimi avammut tunisat nalingi immikkut naatsorsorneqartariaqarsimapput. februaarimi akit agguaqatigiissinnerat aamma januaarimi avammut tunisat ataasiakkaarlutik annertussusaat atorlugit naatsorsuisoqarpoq.
Nioqqutissat immikkoortiterneri
Nunanut allanut niuernermi kisitsisit naatsorsorneqartarput EU-mi nioqqutissanik immikkoortitereriaaseq Ataqatigiissumik Taaguusersuineq (KN) tunngavigalu. Saqqummiinermi FN-ip nioqqutissanik immikkoortitereriaasia Standard International Trade Classification (SITC) atorneqartarpoq. Nunatsinnut tunisattaaq immikkoortiterneqartarput FN-ip Broad Economic Categories (BEC) immikkoortitereriaasia malillugu, avammulli tunisanut Tunisassianut Immikkoortiterineq (KONJ) malinneqartarpoq, taanna SITC tunngavigalugu nassuiaasersugaavoq.
Taaguusersuinermi SITC atorneqartillugu nioqqutit immikkoortitigaasarput Suliarineqarnera tunngavigalugu, suliarineqanngitsoq, suliarilaariigaq suliareriigarlu malillugit. SITC siulleq 1950-imi saqqummiunneqarpoq. Nutarterineq kingulleq 2007-imi pivoq (SITC-mi nutarterinerit sisamaat). Nioqqutip suliarinera aalajangiisuusarpoq aaqqissuinermi sumut inissinneqassanersoq.
EU-p Ataqatigiissumik Taaguusersuinera (KN) aamma SITC-mi taaguusersuinerup saniatigut, Kalaallit Nunaannut tunisat atuineq malillugu immikkoortitigaasarput, soorlu uku BEC malillugit taaguusersorneqarsimasut. BEC siulleq 1971-imi saqqummiunneqarpoq. Nutarterinerit aappaat kingullerlu 1986-imi pivoq.
Kalaallit Nunaannut tunisat BEC-ip atuiffiusinnaasunut arfineq marlunnut immikkoortitertarpai, taakkualu tamarmik ataanniipput nioqqutissat immikkoortitaartut. BEC SITC-ip taaguusersueriaasianik tunngaveqarpoq, nioqqutissap normua SITC-p normua assigisimappagu, BEC-imi taaguusersueriaatsimi atuinermi suussuseq assigalugu ilanngunneqarsinnaavoq.
KONJ-imi atuinermi, avammut tunisat Tunisassianut Immikkoortut malillugit agguarneqarput. KONJ-ip imarai immikkoortut pingaarnerit arfineq pingasut, taakkualu tamarmik ataanniipput nioqqutissat immikkoortitaartut. Maluginiarneqassaarlu KONJ BEC-itulli nassuiaateqarmat SITC-mi taaguusersueriaaseq tunngavigalugu.
Assartuinernut naatsorsueriaatsit
Nunatsinnut avammullu tunisat CIF-imut FOB-imullu naatsorsorneqarput. Taaguutit nioqqutip assartorneranut aningaasartuuteqartitsinermut piumasaqaatinut assigiinngitsumik sunniuteqarput, tamanna ataani eqqartorneqassaaq:
Nunanut Allanut niueqateqarnermi nali, naatsorsueqqissaarnermi naliusoq saqqummiunneqartarpoq. Kalaallit Nunaannut tunisanut tunngasut, nioqqutip nalinga Kalaallit Nunaata killeqarfia tikillugu kiffartuussinermi aningaasartuutit ilanngunneqarput nioqqutip tunniunneranut attuumassuteqartumik, assersuutigalugu assartuinermut aamma sillimmasiinermut aningaasartuutit. Taassuma nalinga cif-ip nalinganik taaneqartarpoq (cost, insurance and freight).
Avammut tunisanut tunngatillugu taamatuttaaq nioqqutip nalinga, avammut tunisiffimmiit ilanngunneqartarpoq assartuinermi aningaasartuutit, nioqqutip assartorneranut attuumassuteqartumik avammut tunisisumiit avammut tunisiffiup killeqarfiani umiarsualivimmiluunniit. Taassuma nalinga fob-ip nalinganik taaneqartarpoq (free on board).